Lähes 50 uutta tuulivoimalaa

TuuliWatilta suurinvestoinnit Simoon, Raaheen ja Kalajoelle

TuuliWatti Oy rakentaa huomattavasti lisää tuulivoiman tuotantoa Perämeren rannikkokuntiin. Noin 220 miljoonan euron investointi käsittää kolme uutta isoa tuulivoimapuistoa Simoon, mittavan tuulipuiston Raahen Sarvankankaalle sekä Kalajoen Mustilankankaan tuulipuiston laajennuksen. Tuulipuistojen valmistuttua kesään 2017 mennessä yhtiön tuotantokapasiteetti yltää kaikkiaan 1,4 terawattituntiin, mikä vastaa 650.000 kerrostaloasunnon sähkön kulutusta Suomessa. Uusien hankkeiden myötä TuuliWatin kokonaisinvestoinnit tuulivoimantuotantoon nousevat 650 miljoonaan euroon.

”Tuulivoima-alasta on vihdoin Suomessakin kehittynyt oikea toimiala syöttötariffijärjestelmän ansiosta. Suomen päättäjät ovat kauaskantoisesti ymmärtäneet, että uusi puhtaan kotimaisen sähkön tuotanto tarvitsee tukea noustakseen merkittäväksi tuotantomuodoksi ja vain siten myös Suomelle asetetut tuulivoiman tavoitteet voivat täyttyä. Samalla kehittyvä tuulivoimatuotanto luo maahamme uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. On luonnollista, että kun vuodelle 2020 asetettu 2.500 megawatin tuulivoiman tavoitekapasiteetti on saatu rakennetuksi, uuden kannustinjärjestelmän taso voidaan sopeuttaa vallitsevaan taloustilanteeseen ja uusiutuvalle energialle asetettaviin tavoitteisiin. Tukitoimenpiteillä edistetään tilannetta, jossa suomalainen uusiutuva puhdas energia tulevaisuudessa voisi haastaa fossiiliset polttoaineet taloudellisesti ilman tukia”, TuuliWatin toimitusjohtaja Jari Suominen linjaa.

TuuliWatin toimintaperiaatteena on tuottaa puhdasta kotimaista sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti nykyaikaisella teknologialla yhteistyössä niiden kuntien kanssa, joihin halutaan tuulivoimaa. Simo, Kalajoki ja Raahe ovat hyviä esimerkkejä edelläkävijäkunnista, jotka ovat halunneet tarttua tuulivoimatuotannon mahdollisuuksiin.

Uusiutuvan energian kunta Simo luottaa kotimaiseen kumppaniin

”Olemme iloisia, että Simoon – uusiutuvan energian kuntaan – nousee uusi kansallisesti merkittävä tuulipuisto. Leipiö-Halmekangas-Onkalo -hanke on jo kolmas TuuliWatti Oy:n hanke kunnassamme. Simon kunnan on ollut helppo edistää hankkeita, koska kuntalaiset ja yksityiset maanomistajat ovat nähneet ne positiivisena mahdollisuutena. Luottamus kotimaiseen yhteistyökumppaniimme on näkynyt hankkeiden nopeassa etenemisessä. Vastuullisuus on olennainen osa luottamusta”, toteaa kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Marttilan mukaan tuulivoimahankkeet näkyvät kunnan taloudessa lähinnä kiinteistöverojen muodossa. Yhden tuulivoimalan kiinteistöveron määrä on noin 8.000 – 9.000 euroa. Tuulivoimarakentaminen tuo myös toivottua elinvoimaa ja piristävän tuulahduksen pieneen 3.300 asukkaan Simoon. Alkavan investoinnin aikana tarvitaan lukuisia palveluita aivan uudessa mittakaavassa. Simon yrittäjät odottavatkin innokkaasti hankkeen liikkeellelähtöä.

Tuuliturbiinitoimittaja Vestas laajentaa uusien hankkeiden myötä jalansijaansa Suomessa

TuuliWatti on allekirjoittanut aiesopimuksen Vestas North Europen kanssa Simon, Raahen ja Kalajoen uusien tuuliturbiinien toimittamisesta. Vestas on maailman johtava tuuliturbiinien toimittaja, joka on jo toimittanut merkittävän osan Suomeen rakennetuista nykyaikaisista tuulivoimaloista. Simoon yhtiö toimittaa kaikkiaan 27 ja Raahen Sarvankankaalle 14 kappaletta voimaloita. Kalajoen Mustilankankaan tuulipuisto laajenee kuudella Vestaksen voimalalla.

”Suomen tuulivoimamarkkina on tärkeä Vestakselle Pohjois-Euroopassa. Rakennamme ja tuotamme täällä huoltopalveluita useisiin asiakkaidemme tuulipuistohankkeisiin, mikä tuo myös merkittäviä tuottoja paikallisille kunnille projektien aikana. TuuliWatin tämän päivän julkistus korostaa sitä, että Suomen pitkän aikavälin uusiutuvan energian tavoite ja sitä tukeva syöttötariffijärjestelmä tuo investointeja maan tuulivoimamarkkinoille. Lisäksi monet suomalaiset isot teollisuusyritykset ovat toimittajina maailmanlaajuisessa tuulivoimateollisuuden arvoketjussa, mikä merkitsee myös huomattavia paikallisia tuottoja. Joten Suomen tuulivoimasektorille on nyt saatu yksityisiä investointeja ja globaaleja toimittajia sekä paikallista lisäarvoa”, kertoo Vestaksen Pohjois-Euroopan toimintojen johtaja Klaus Steen Mortensen.

Valtava puhtaan energian potentiaali edelleen hyödyntämättä

Haasteita vielä kuitenkin riittää tuulivoimarakentamisessa Suomessa tulevaisuudessakin. Kaavoitusbyrokratia ja joidenkin kuntien ääniohjearvojen poikkeavat soveltamiset vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista ja heikentävät koko maamme kilpailukykyä.

”Jos Suomessa päädytään tiukempaan ohjeistukseen kuin muualla maailmassa, emme ole houkutteleva investointikohde, vaan hankkeet ja työt menevät muualle. Meillä on tuulessa valtava uusiutuvan energian potentiaali ja mahdollisuus tuottaa kotimaista puhdasta energiaa kustannustehokkaasti. Ilmaiseen loputtomaan raaka-aineeseen perustuvan tuulivoimatuotannon avulla voimme myös ottaa omaan hallintaan energian hinnan ja saatavuuden, joita emme voi säädellä tuontienergiaa ostaessamme. Jostain syystä tätä ei ole Suomessa vielä täysin ymmärretty. Harvaan asuttuun maahamme on vaivalla saatu rakennetuksi vain pari sataa tuulivoimalaa, kun maapinta-alaltaan samankokoiseen Saksaan, jossa on 80 miljoonaa asukasta, on rakennettu 21.000 tuulivoimalaa”, Jari Suominen vertaa.

Tuulivoimameluselvitys vahvistaa käsitystä Ympäristöministeriön ohjeiden toimivuudesta melun leviämisen arviointiin

Suomessa keskustelu tuulivoimaloista on keskittynyt viime aikoina paljolti niiden äänivaikutuksiin.
Pöyry Finlandin tekemät mittaukset osoittavat, että tuulivoimalahankkeiden suunnitteluvaiheessa Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan tehdyt melumallinnukset vastaavat todellista äänitasoa tuulivoimaloiden valmistuttua.

Suomen johtava tuulivoimamelun asiantuntija Pöyry Finland Oy suoritti tuulivoimamelua koskevia riippumattomia mittauksia Porin Peittoon alueella sekä voimaloiden luona vuosina 2014-2015. Mittaustulokset ja erityisesti äänipäästömittausten perusteella johdettu mallinnus vahvistavat käsitystä, että Ympäristöministeriön mallinnusohjeistus ei anna vääriä tuloksia koskien tuulivoimapuiston melun leviämistä.

”Projektin tulosten perusteella ohjeistettu mallinnusmenettely näyttäisi jopa hieman yliarvioivan sitä taajuusosaa, joka on oleellinen tuulivoimamelussa. Tähän lukeutuu myös pientaajuisen melun alue 20-200Hz, joka on oleellinen sisätilan melutilanteen selvittämiseksi. Sisätilan melumittauksissa sisämelun ei havaittu ylittävän Asumisterveysohjeen ohjearvoja edes lähimmässä asuinkohteessa”, kertoo johtava asiantuntija Carlo Di Napoli Pöyry Finlandista.

Lisätietoja

Takaisin ylös