Kulttuurikeskus Sofia siirtyi maalämpöön

-

Case-kuvaus

Kulttuurikeskus Sofia siirtyi maalämpöön

Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Kallvikinniemessä solmi sopimuksen St1 Energian (1200 MWh/vuosi) toimittamisesta kulttuurikeskuksen kiinteistöihin. Sopimus sisältää lisäksi olosuhdemittauksen ja kiinteistöautomaatiovalvonnan. Peruskallioon porattiin 40 lämpökaivoa 250 metrin syvyyteen. 

– Tässä tähdätään tietysti lämmityskulujen säästöön. Maalämpöön siirtyminen on lähtenyt oikeastaan metropoliitta Ambrosiuksen ideasta, kertoo Sofiapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tuija Tunturi. 



sofia

Maalämpöön siirtymisen johdosta Sofia säästää päästöissä yli 300 CO2-tonnia vuodessa.



– Normaalisti maalämpöinvestointi maksaa itsensä takaisin 10–12 vuodessa. Sofia valitsi energian toimitussopimuksen, jossa säästyy heti noin 20 prosenttia lämmityskuluista, sanoo St1 Lähienergia Oy:n toimitusjohtaja Kristian Savela.



Sofia tunnettiin alun perin Gebhard-opistona ja sen suunnitteli arkkitehti Aarne Pirinen. Ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1958, laajennusosat 1963 ja 1980. Vuonna 2006 Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö osti kiinteistön. Tiloissa toimii muun muassa hotelli.

Tilaa maksuton maalämpökartoitus

Tilaa kartoitus netistä tai puhelimitse 029 000 1100.
Puheluhinnat: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,91 snt/min, Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

Miksi maalämpö on suosittua?

Oleellisin syy maalämpöpumppujen suosioon ympäristötekijöiden ohella on niiden tuomat kustannussäästöt. Maalämpöpumpulla lämmitettäessä vain n. 30% on ostoenergiaa ja 70% saadaan ilmaisenergiana kallioperästä.