arrow-right Takaisin artikkeleihin

Ilmastonmuutosta vastaan taisteltava nykyistä laajemmalla keinovalikoimalla

Biopolttoaineet ovat tärkeitä elementtejä liikenteen päästöjen vähentämisessä. Mutta pelkästään ne eivät riitä, vaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan vielä kunnianhimoisempia keinoja. Osa yritysten kasvavista ilmastovelvoitteista tulisikin pystyä täyttämään hiilinieluilla eli sitomalla hiiltä ilmakehästä metsittämisen avulla. 

Mikä on St1:n kanta hallituksen esitykseen biojakeluvelvoitteesta vuodelle 2030?

Hallituksen tavoitteena on nostaa polttoaineen bio-osuutta 30 prosenttiin vuonna 2030. Ilmastomuutoksen torjunnan tärkeydestä sekä sen kiireellisyydestä olemme yrityksenä samaa mieltä kuin hallituskin, mutta keinovalikoiman tulisi olla kunnianhimoisempi ja monipuolisempi. Tällä hetkellä ainoa keino täyttää kasvavaa bio-osuutta on käyttää vetykäsiteltyä uusiutuvaa dieseliä eli HVO:ta (hydrotreated vegetable oil diesel).

Miten paljon HVO:n tuotantokapasiteettia voidaan tulevaisuudessa lisätä?

HVO on hyvin korkealaatuinen tuote, jolla voidaan korvata fossiilista dieseliä, käytännössä ilman sekoitusrajaa. Mutta sen valmistukseen käytettävien ja EU:ssa hyväksyttyjen raaka-aineiden globaali saatavuus on rajallinen. Vuonna 2017 HVO:ta tuotettiin maailmassa noin 4,6 miljoonaa tonnia, josta 40 prosenttia käytettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Markkinoilta kerättyjen tietojen pohjalta maailman vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvaisi noin 3 miljoonalla tonnilla 2020-luvun alkupuoliskolla. Pelkästään Pohjoismaisen kysynnän kasvu vuoteen 2030 mennessä näyttäisi ylittävän globaalin HVO:n tuotantokapasiteetin kasvun. Tämän seuraus on, että Pohjoismaissa käytetty HVO jäisi muualla käyttämättä. Biopolttoaineet ovat siis ratkaisu vain tiettyyn pisteeseen saakka. Suomessa oltaisiin nyt menossa sen pisteen yli: liian nopeasti ja liian suuriin määriin.

Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia biodieselin tuotannon lisäämisellä olisi?

Koska HVO:n saatavuus maailmalla on rajoitettua, johtaa lailla luotu kysynnän kasvu tuotteen hinnan nousuun. Kustannusvaikutukset pelkästään Suomelle nousisivat arviolta yli miljardiin euroon vuodessa vuonna 2030, jos ehdotettu jakeluvelvoitelaki sellaisenaan toteutetaan. Lisäkustannukset lankeaisivat loppukäyttäjien eli autoilijoiden, yritysten, teollisuuden ja maanviljelijöiden maksettavaksi.

Pohjoismaiden tiukentuvilla jakeluvelvoitteilla olisi seurauksia myös monille kehittyville maille, joissa HVO:ta jalostetaan. Esimerkiksi Kiinassa jätetään jo nyt biodieseliä hyödyntämättä, koska sikäläisistä raaka-aineista valmistettua HVO:ta tuodaan nykyisten jakeluvelvoitteiden ohjaamana korkeammalla hinnalla Pohjoismaihin. Kyse on siis ilmaston kannalta ”nollasummapelistä”: käytännössä samoja molekyylejä siirretään toiselta puolelta maailmaa meidän käytettäväksemme sen sijaan, että niitä hyödynnettäisiin siellä, missä ne on tuotettu.

Miksi hiilinielut pitäisi hyväksyä työkaluiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan?

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta voisi verrata lähes täynnä olevaan vesilasiin, joka ei saisi vuotaa yli. Jakeluvelvoitteen osalta keskustellaan ainoastaan nyt siitä, millä nopeudella tähän lasiin saisi vettä laskea, kun samanaikaisesti pitäisi löytää keinoja vesilasin tyhjentämiseksi. Lisäksi tulisi löytää toimintamalleja, joilla voidaan hillitä lasiin virtaavan veden määrää.

Onneksi luonto tarjoaa tähän ratkaisun – kasvien yhteyttämisen eli fotosynteesin. Hiilensidonta ilmakehästä metsittämällä ja oikeilla maatalouden menetelmillä onkin ainoa keino vähentää hiilidioksidia ilmakehästä.  St1:n näkemys on, että osa yritysten kasvavista ilmastovelvoitteista ja sitoumuksista tulisi pystyä täyttämään sitomalla CO₂:ta ilmakehästä eli hiilinieluilla. Se torjuisi ilmaston muutosta tehokkaammin kuin niukkuus-HVO:n siirtely maasta toiseen.

St1 pilotoi tällä hetkellä kestävää hiilensidontaa metsittämällä Marokossa neljän hehtaarin tutkimusaluetta. Hankkeessa tutkitaan kolmen vuoden ajan hiilensidontaa puihin erilaisissa kontrolloiduissa olosuhteissa. Tavoitteena on löytää optimaalinen ratkaisu maanparannuksen ja kastelujärjestelmien avulla kustannustehokkaaseen metsän kasvuun ja hiilensidontakykyyn. Pilotti on myös ensimmäinen askel tavoitteeseen, jossa metsityksen avulla muodostuneista hiilinieluista luodaan validoitu ja hyväksytty työkalu ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Lue lisää Marokon pilottihankkeestamme täältä.

arrow-right
Edellinen
Ohutta yläpilveä!

17.10.18

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left