arrow-right Takaisin artikkeleihin

Katsaus käyttövoimiin

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 3 050 808 autoa liikennekäytössä. Näistä henkilöautoja 2,6 miljoonaa, pakettiautoja 311 376 kpl sekä kuorma- ja linja-autoja 107 251 yksikköä.

Henkilöautojen keski-ikä vuoden lopussa oli 11,5 vuotta ja romutusikä 20,2 vuotta. Kuorma-autojen keski-ikä puolestaan oli 13,2 vuotta. Koska kaikkien ajoneuvoluokkien keski-ikä sekä romutusikä on ollut tasaisessa nousussa, voitaneen kohtuullisella todennäköisyydellä ennustaa, että näillä autoverotuksen ja talouspolitiikan trendeillä Suomen autokannassa ei radikaaleja muutoksia ole odotettavissa.

 

Bensiini – käyttövoimien listaykkönen

Henkilöautojen käyttövoimista bensiini on edelleen listaykkönen (73 %) ja seuraavana diesel (27 %). Sähkö, kaasu ja muut käyttövoimat nappaavat kokonaisuudesta vain 0,3 %. Tilastollisesti voidaan toki näyttää tilanne toisinkin päin. Sähköautojen määrä kasvoi edellisvuodesta jopa 37 %, tarkoittaen 230 rekisteröityä sähköautoa lisää, kun Suomessa myytiin menneenä vuonna kaikkiaan 117 821 henkilöautoa. Lisääntymisennätyksen teki nestekaasukäyttö, kasvua oli jopa 100 %, eli nyt niitä nestekaasukäyttöisiä autoja on tieliikenteessä kaksi. Maakaasuhybridejä toki enemmän (1500 kpl). Taitaa tässä mennä vielä muutama hetki ennen kuin sähköautoilu valtaa Suomen rapistuvan tieverkoston.

Suomessa myytiin öljytuotteita vuonna 2016 yhteensä noin 8 miljoonaa tonnia, josta 19 % oli bensiinituotteita ja 33 % diesel-tuotteita. Bensiinin kulutus laski -1,1 % ja dieselin kulutus puolestaan kasvoi 3,5 % edellisestä vuodesta. Tämä kertoo osaltaan siitä, että uusien bensiiniautojen energiatehokkuuteen on panostettu. Toisaalta myös talouden toimeliaisuus lisääntyi, mikä näkyi maantiekuljetusten lisääntymisenä. Yleinen valistunut arvio on, että dieselistä yli 60 % kohdistuu ammattiliikenteen käyttöön.

 

Diesel-tekniikan tulevaisuus

Usea autonvalmistaja on indikoinut luopuvansa diesel-henkilöautojen valmistuksesta. Tähän vaikuttaa vuonna 2020 voimaan tuleva 95gCO2/km vaatimus autonvalmistajille ja toisaalta tiettyjen suurkaupunkien ilmoitukset rajoittaa diesel-autojen liikennettä kaupunkialueilla. Sinällään oikea suunta, hallitusti toteutettuna. Toinen merkittävä tekijä pienten diesel-moottorien hiipumiselle ovat EURO-päästönormit, joihin pääsemiseksi vaaditaan auton painoa ja valmistuskustannuksia nostavia puhdistusjärjestelmiä, esimerkkinä AdBlue-laitteistot ja -säiliöt. Pienten moottorien osalta bensiini ja erilaiset hybridiratkaisut vaikuttavat olevan potentiaalinen ratkaisu, ja lyhyille kaupunkisiirtymille myös sähkö käyttövoimana.

Keskikokoiset ja suuret henkilöautot, paketti- ja jakeluautot sekä raskasliikenne sen sijaan tulevat jatkamaan diesel-tekniikan hyödyntämistä vielä pitkään. Auto- ja energia-ala on varsin yksimielinen näkemyksissään, jonka mukaan raskaan liikenteen käyttövoima tulee olemaan pitkälle 2050-vuosikymmenelle saakka diesel-teknologiaan, fossiilisiin sekä erilaisiin uusiutuviin nestemäisiin tuotteisiin perustuvaa energiaratkaisujen hyödyntämistä.

Tätä silmällä pitäen panostus nestemäisiin tuotteisiin, niin fossiilisiin Premium-polttonesteisiin kuin uusiutuviin etanoli- ja diesel-polttonesteisiin puoltaa paikkaansa. Viimeisin esimerkki tästä on maaliskuun lopulla St1:n lanseeraama Shell GTL diesel, jossa raaka-aineena on maakaasusta nesteyttämällä tehty korkeasetaani diesel-polttoaine, ainoana Suomen markkinoilla.

Käythän tankkaamassa.

arrow-right
Edellinen
Ympäristöystävällisempää diesel- autoilua AdBluen avulla

06.01.17

Seuraava
Liikkumisen tulevaisuus - Ihminen liikkuu aina

27.03.17

arrow-left

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left