arrow-right Takaisin artikkeleihin

Päästöjä, komisario Palmu!

Liikenteen päästökeskustelua seuratessa fakta ja fiktio vaikuttavat sulautuvan sujuvasti yhteen riippuen keskustelijan henkilökohtaisista mielipiteistä tai edustamansa tahon intresseistä. Milloin puhutaan ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista kasvihuonekaasupäästöistä ja milloin ilmanlaatuun vaikuttavista lähipäästöistä. Molempiin voidaan vaikuttaa oikein suunnatuilla toimenpiteillä, mutta miten ja millä kustannuksella?

Ilmastonmuutos ja ilmanlaadun muutos – käsitteet haltuun

Täsmennetään aluksi muutamia käsitteitä. Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jonka seuraukset ovat havaittavissa kaikkialla maapallolla. Ilmastonmuutosta aiheuttaa etenkin fossiilisten polttoaineiden kasvavan käytön aikaansaama ylimääräinen hiilidioksidi ilmakehässä. Nopeimmin kasvava fossiilisen polttoaineen käyttökohde on lentoliikenne, jonka käyttämän kerosiinin ”oheistuotteena” jalostusprosessissa syntyy aina kaikkia muitakin fossiilisia polttoaineita, kuten bensiiniä ja dieseliä. Hiilidioksidi (CO2) sinällään on kaikelle elämälle välttämätön yhdiste, mutta liiallisena määränä se jää ilmakehään aiheuttaen maapallon lämpenemistä ja edelleen ilmaston ja säätilan ääri-ilmiöiden lisääntymistä. Tällä on jo havaittavissa olevia taloudellisia ja sosioekonomisia seurauksia koko maapallon väestölle.

Ilmanlaadun muutos puolestaan on paikallinen ilmiö, jonka seuraukset havaitaan paikallisesti omassa lähiympäristössä mm. kaupungeissa ja taajamissa heikentyneenä hengitysilman laatuna. Ilmanlaadun heikkenemistä aiheuttavat esimerkiksi rakentamisen, liikenteen ja energian tuotannon aiheuttamat päästöt. Tällaisia päästöjä ovat mm. typenoksidit, hiilimonoksidit ja pöly- sekä muut pienhiukkaset.

Ratkaisu yhtäällä johti haasteisiin toisaalla

Maantieliikenne on yksi merkittävä sekä ilmastonmuutoksen että ilmanlaadun kehitykseen vaikuttava osa-alue. Koko globaali maantieliikenne vastaa noin 44 prosenttia ja maanteiden tavaraliikenne noin 18 prosenttia maailman öljy-energian käytöstä. Energiatehokkuusvaatimus ja tarve hyödyntää raakaöljystä jalostettu polttoainemolekyyli tehokkaimmalla mahdollisella tavalla johti etenkin Euroopassa autokannan dieselöitymiseen, jota lainsäätäjän toimesta vahvasti ohjattiin hiilidioksidiverolla ja autoverokannustimella. Ratkaisu yhteen osa-alueeseen johti haasteisiin toisaalla.

Diesel-moottorin ominaisuuksiin liittyy muutama fysiikan peruslaki. Paloprosessin ilma/polttoaineseos on suurempi kuin yksi, toisin sanoen ilmaa on enemmän kuin polttoainetta. Toisaalta dieselmoottorin palamisprosessin lämpötila on helposti yli 1 200 astetta ja näiden seurauksena syntyy typen oksideja, jotka ovat yksi lähipäästöjen kasvun ja ilmanlaadun heikkenemisen lähteistä. Raakaöljystä valmistetun diesel-polttoaineen heikommin palavat aromaattiset hiilivetyketjut ovat myös osa päästölähdettä. Näiden haitallisten päästöjen hallitsemiseksi on kehitetty erilaisia toimivia puhdistusteknologioita kuten esimerkiksi typen oksidien pelkistykseen kehitetty SCR-, tai kansanomaisemmin, AdBlue-teknologia.

Olemassa olevat keinot käyttöön

Raaka-aineiden, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuminen sekä voimakas kaupungistuminen tulevat lisäämään kuljetustarvetta maanteillä ja etenkin kaupungeissa ja taajamissa. Kovin viisaat ja innovatiiviset tahot ovat luoneet odotusarvon, jossa siirtyminen nykyisestä nestemäisestä ja fossiilisesta globaalista energiamallista voidaan nopeasti ratkaista siirtymällä vaihtoehtoiseen päästöttömään ratkaisuun helposti ja vaivattomasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin ei kuitenkaan ole.

Mutta voimme tehdä jo olemassa olevilla teknisillä ratkaisuilla paljon. Nopein ja välittömin tapa vaikuttaa päästövähenemään on oma ajotapa, järkevä sekä aikaa että polttoainetta säästävä reittisuunnittelu, nopeusrajoitusten mukainen ajaminen ja turhan ajon välttäminen. Itsestään selvyyksiä toki, mutta kuinka moni meistä kiinnittää näihin asioihin huomiota niin ammattiajossa kuin vapaa-aikana?

Toinen välittömästi hyödynnettävissä tapa on käyttää jo olemassa olevia kehittyneitä polttoaineita. CO2-päästöihin voidaan vaikuttaa käyttämällä uusiutuvia polttoaineita. Myös lähipäästöihin voidaan vaikuttaa, ja jopa kustannusneutraalilla tavalla. St1:n markkinoille tuoma ja Shell-asemillamme markkinoitu GTL (Gas-to-Liquid), maakaasusta nesteyttämällä valmistettu huippupuhdas parafiininen diesel-polttoaine, alentaa haitallisia päästöjä huomattavasti verrattuna raakaöljystä jalostettuihin tuotteisiin. Parafiinisen dieselin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa se, että siinä ei ole lainkaan aromaattisia hiilivetyketjuja ja sen synteettisesti valmistettu molekyylirakenne on aina tasalaatuinen. Tällöin sen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt ovat huomattavan alhaiset. Kaupan päälle saadaan vielä poikkeuksellisen korkea setaaniluku eli GTL-tuote syttyy moottorissa herkemmin. GTL:n eli kaasusta dieseliksi -teknologian ollessa kaikkien suomalaisten tankkaajien saatavilla jo nyt, voi pohtia, miksi investoisin erikseen esimerkiksi kaasumoottoriin, kun voin käyttää vastaavaa kaasua nykyisessä dieselmoottorissani nestemäiseen muotoon muutettuna?

Kolmas olemassa oleva keino on siirtyä käyttämään maailman eniten käytettyä liikenteen uusiutuvaa polttoainetta, etanolia. Scanian huippumallistossa löytyy Euro 6 luokan 280 hv -dieselmoottori, joka hyödyntää jopa 95 prosenttista etanolipolttoainetta, St1-tuoteperheen RED95 -etanolidieseliä. Nämä mm. Postin, kierrätysyhtiö Remeon sekä HSL-bussiliikenteen käytössä olevat ajoneuvot alentavat hiilidioksidipäästöjä 90 sekä pienhiukkaspäästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna raakaöljypohjaiseen dieselpolttoaineeseen. Tyytyväiset käyttäjät ovat todenneet Scania ja RED95 -yhdistelmän luotettavaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla lisäksi on saatu aikaan merkittävät päästövähenemät kustannusneutraalisti. 

Kun haluamme omalla käyttäytymisellä ja toiminnallamme vaikuttaa jälkipolviemme elinolosuhteisiin maapallolla, on syytä ryhtyä niihin toimiin, jotka ovat kaikille mahdollisia jo nyt. Siirtyminen vähäpäästöiseen liikenteeseen voidaan tehdä kansantaloudellisesti järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, vaiheittain. 

Kuljettaja päättää päästönsä, sinä päätät millaisen jäljen jätät.

arrow-right
Edellinen
St1 MPÖ Plus – markkinoiden ensimmäinen työkonediesel

04.10.17

Seuraava
Taviksena hiihtomaajoukkueessa

20.12.17

arrow-left

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left

St1 Card for Businesses

body

Subscribe to our Newsletter

Tilaa