arrow-right Takaisin artikkeleihin

Markkinakatsaus: Otaniemestä kajahtaa!

Kun aika on ja sinulta kysytään mitä olet saavuttanut, niin mitä silloin vastaat? Teitkö asioita, joilla on merkitystä tai ajelehditko virran vietävänä? Otitko asiat haltuusi ja teit, niin kuin hyväksi näit vai välttelitkö riskejä? Energiantuotannossa elämme parhaillaan murroskautta ja tekojen ja rohkeiden päätösten aika on nyt: tarvitsemme lämpöä enenevissä määrin samalla kun kivihiilen polttamisesta ja savupiipuista pitää siirtyä pois kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Kaasua vai jarrua?

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”, totesi eräs edesmennyt valtiopäämies. Tuo ohjenuora tulee mieleen, kun seuraa ja osallistuu tämän päivän keskusteluun uusien innovaatioiden ja energiamurroksen ympärillä. Vaikuttaa kuin vastakkain olisivat ”Kaija Kontrolli” ja ”Heikki Holtiton”. 

Kaija Kontrolli yrittää parhaan kykynsä ja ammattitaitonsa mukaan pitää kaikki langat käsissään, ennakoida ja välttää kaikki mahdolliset ja mahdottomat riskit. Toiselta puolelta pöytää löytyy sitten se Heikki Holtiton, joka ulkomaailman silmin ryhtyy reippaasti toimeen ja ratkaisee osaamisellaan ja luovuudellaan matkan varrella esiin tulevat ongelmat. 

Jotta asia ei olisi ihan näin mustavalkoinen, liittyy keskusteluun Herra Harkitsevainen - tuo kaikkien lainsäätäjien isähahmo ja arvostettu seniorineuvonantaja. Harkitsevaisen vastuulle on annettu laatia lainsäädäntöä, jolla toisaalta tulisi mahdollistaa uusien vähäpäästöisten teknologioiden rakentaminen ja käyttö, mutta toisaalta varmistaa, että tämä toteutetaan hallitusti, ympäristöä ja ihmisiä varjellen. 

Siinäpä dilemma: Heikki Holtittomana olet liian lepsu ja syypää mahdollisiin vahinkoihin ja haittoihin. Kaija Kontrollina taas olet uusien innovaatioiden esteenä, etkä pääse asetettuihin tavoitteisiin. Ja kuitenkin meidän kaikkien, niin Kaijan, Heikin kuin Herra Harkitsevaisenkin, yhteinen tahtotila on luovuttaa tämä maapallo seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin millaisena sen itse vastaanotimme. Millaisia päätöksiä meidän tulisi energiakysymyksissä siis tehdä?

Päästöillä ei ole jarrua

Viime vuonna pelkästään Suomen päästökaupan alaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia ollen yhteensä 26,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Pelkkä kasvu on siis sama  kuin että Suomen maanteille olisi tullut 430 000 henkilöautoa lisää. Energiaviraston tilaston mukaan suurimmat päästäjät olivat Raahen terästehdas, Porvoon öljynjalostamo sekä Helsingin Hanasaaren B-voimala. 

Lukuja tarkemmin katsoessa kiinnittyy huomio erityisesti sähkön, lämmön ja yhdistetyn tuotannon voimalaitoksiin. Pelkästään Helsingin kaupungin kolmessa merkittävimmissä energiayksiköistä tuotettiin lähes 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Helsingin Energia onkin jo pitemmän aikaa panostanut eri uusiutuvien tuotantomuotojen selvittämiseen, kuten myös esimerkiksi Fortum on tehnyt Espoon puolella. 

Mutta erojakin näissä kahdessa kaupungissa on esimerkiksi sen suhteen, miten suhtaudutaan eri tuotantoteknologioihin.  Tai millaista edelläkävijyyttä halutaan osoittaa? Selvää molemmille kasvaville kaupungeille on, että lämpöä pitää tuottaa enenevissä määrin ja että lämmön pitää olla kestävällä teknologialla tuotettu.  Polttamisesta ja savupiipuista pitää siirtyä pois näköpiirissä olevalla aikajänteellä.

Kenelle saa olla päästötöntä energiaa?

Me St1:llä keskitymme viemään eteenpäin sellaisia teknologioita, joilla on yhtiötämme suurempi merkitys. Siksi meillä on käynnissä mm. Otaniemen syvälämpöhanke. On selvää, että uutta kestävää teknologiaa suunniteltaessa ja rakentaessa eteen tulee haasteita ja yllätyksiä, mutta ammattimaiseen toimintatapaan kuuluu niiden ennakointi, varautuminen ja varasuunnitelmien kirjo. Otaniemessäkään yllätyksiltä ei ole vältytty ja rakentamisvaiheessa olemme saaneet palautetta mikro-järistysten aiheuttamista maan päälle kantautuneista äänistä. Mikro-järistykset olivat kuitenkin vain rakentamisvaiheeseen liittyvä tilapäinen äänihaitta ja hankkeen lopputulemana on lämmöntuotantolaitos, joka ei polta mitään eikä aiheuta päästöjä. 

Otaniemen laitos saadaan tuottamaan lämpöä kesään 2020 mennessä. Sen jälkeen päätämme, minne seuraavat hankkeet perustetaan ja mihin kaupunkeihin tätä päästötöntä, kestävästi tuotettua energia seuraavaksi rakennetaan. Siihen voivat energiayhtiöt ja kaupunkien päättäjät itse omilla toimillaan vaikuttaa. ”Tarttis tehrä jotain”, sanottiin aikanaan - nyt olisi sen tekemisen aika!

 

 

arrow-right
Edellinen
Miten polttonesteitä toimitetaan metsätyökohteisiin?

20.03.19

Seuraava
HelmiSimpukka on Suomen neljänneksi suurin ravintolaketju

24.06.19

arrow-left

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left