arrow-right Takaisin artikkeleihin

Metsittäminen on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lisännyt hiilidioksidia ilmakehässä ja sen seurauksena ilmastonmuutos on kiihtynyt. Siksi biopolttoaineiden ja energiatehokkuuden kehittämisen rinnalle tarvitaan metsittämistä sitomaan hiiltä ilmakehästä. St1 on käynnistänyt lokakuussa metsittämispilottihankkeen yhdessä kumppaneidensa kanssa Marokon Rhamnan Ben Gueririssa.

100 miljardia tonnia liikaa hiiltä ilmakehässä – mikä avuksi?

Ilmastonmuutos muuttaa planeettamme ekosysteemiä nopeasti ja dramaattisesti. Ilmakehässä on reilusti yli 100 miljardia tonnia liikaa hiiltä, joten tarve kehittää uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kova. Metsittäminen on tällä hetkellä ainoa toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas tapa poistaa hiilidioksidia globaalissa mittakaavassa.

”Metsät ovat luonnon oma tapa sitoa hiiltä ilmakehästä. Suomessa tuntuu vähän hassulta puhua metsistä, koska niitähän meillä riittää. Kaikkialla maailmassa näin ei kuitenkaan ole, vaan kuivuudesta johtuva eroosio ja aavikoituminen ovat todellisia ongelmia. Näin on myös Marokossa”, kertoo projektipäällikkö Heidi Laurila St1 Renewable Energy Oy:stä hankkeen taustoista.

Hanke on konkreettinen askel kohti hiilinieluja

St1 on allekirjoittanut lokakuussa sopimuksen marokkolaisen yliopiston Université Mohammed VI Polytechnique’n sekä lannoiteyritys OCP:n kanssa metsityspilotin toteutuksesta. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on löytää hiilensidontaan parhaiten soveltuvat puulajit sekä tutkia maanparannuksen ja kastelujärjestelmien vaikutuksia metsän kasvuun ja hiilensidontakykyyn. Hankkeessa on mukana myös Luonnonvarakeskus LUKE.

”Tässä vaiheessa istutukset eivät muodosta vielä varsinaista hiilinielua, vaan kyseessä on tieteellinen tutkimushanke.  Pilotilla haetaan todistettuja tutkimistuloksia sille, että hiilinielujen tekeminen metsittämällä on kustannustehokasta ja mahdollista jopa kuivilla alueilla. Edellytyksenä laajamittaisille hiilinieluille on, että lainsäädäntö muuttuu Pohjoismaissa esimerkiksi niin, että hiilinielut hyväksytään lainsäädännössä osaksi biovelvoitteita”, Laurila toteaa.

Tutkimusalueelle istutetaan 16 000 puuntainta

Neljän hehtaarin tutkimusalueelle Rhamnan Ben Gueririssa istutetaan yhteensä 16 000 Marokosta hankittua puuntainta. Taimet on jo kylvetty ja niiden istutus alkaa tammikuussa 2019. Hankkeessa testataan seitsemää erilaista puulajia, kuten Johanneksen leipäpuuta, eukalyptusta ja akaasiaa.

”Vaalimme biodiversiteettiä eli lajien monimuotoisuutta, jotta tulevaisuuden laajemman mittakaavan hankkeet tutkimusalueellamme  mahdollistaisivat hyvät olosuhteet erilaiselle eliöstölle. Tästä syystä emme istuta pelkästään esimerkiksi eukalyptusta”, Laurila kertoo.

Pienistäkin ilmastoteoista syntyy isoja puroja

Laurila korostaa, että tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta on tärkeää niin Suomessa kuin Marokossakin. Pienillä arkisilla teoilla on ilmaston kannalta suuri merkitys: jokainen voi vaikuttaa omiin kulutus- ja matkustustottumuksiinsa, kierrättää sekä lajitella jätteensä.

”On mahdotonta muuttaa maailmaa niin, ettei hiilidioksidipäästöjä syntyisi lainkaan. Paljon on kuitenkin tehtävissä jo nyt, ilman että talouskasvu hidastuu. Tarvitaan vain uskallusta tehdä rohkeita poliittisia päätöksiä niin Suomessa kuin EU-tasolla. Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän kaikkien yhteinen asia, joka ei voi odottaa. Tämä vaatii uudenlaista asennoitumista myös yrityksiltä”, Laurila sanoo lopuksi.

 

arrow-right
Edellinen
Ilmastonmuutosta vastaan taisteltava nykyistä laajemmalla keinovalikoimalla

24.10.18

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left