arrow-right Takaisin artikkeleihin

Savumerkkejä ilmassa!

Ei savua ilman tulta, sanoo vanha sananlasku. Lämmitysenergian tuotannon suurin haaste onkin olla päästämättä hiilidioksidia, pienhiukkasia tai muitakaan haitallisia lähipäästöjä ilmakehään. St1 ratkoo haastetta kehittämällä tulevaisuuden päästöttömiä energiamuotoja.

Teollisuus, lämmitys ja liikenne suurimmat energiasyöpöt

Suomen energiankulutuksesta kuluu teollisuuteen 47 %, rakennusten lämmitykseen 26 % ja liikenteeseen 16 %. Loppu 11 % energiasta menee mm. palveluiden tuottamiseen. Teollisuuden energiakäyttö kertoo sinällään positiivisesta asiasta, talouden toimeliaisuudesta, joka samalla luo ja säilyttää työpaikkoja Suomessa. Tämä pätee myös palveluiden tuottamiseen sekä liikenteeseen. Rakennusten lämmityskin on välttämättömyys erityisesti näin pohjoismaisissa talviolosuhteissa. Energian tuotanto ja saanti ovat siis toimeliaisuuden perusedellytyksiä.

Mistä lämpö tulee?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 rakennusten lämmityksestä 34 % tuotettiin sähköllä, 29 % kaukolämmöllä, 22 % puulla, 9 % lämpöpumppujen tuottamalla energialla ja 5 % kevyellä polttoöljyllä. Kaukolämmön osuus tässä tilastoinnissa onkin mielenkiintoinen detalji. Kaukolämpö on tapa siirtää energiaa tuotantopaikasta käyttökohteeseen, vastaavalla tavalla kuin sähköverkko siirtää energiaa tuotantolaitokselta kodin pistorasiaan. Kaukolämpö on varsin kustannustehokas tapa siirtää energiaa, mutta sen tuotannosta merkittävä osa on fossiilisia ja uusiutumattomia energiamuotoja. Uusiutuvien biomassojen ja hukkalämpöjen talteenoton kautta saatavien energiavirtojen osuus on toki kasvussa, mutta siihen siirtyminen on verrattain hidasta.

Vuonna 2029 voimaan astuvaksi esitetty kivihiilikielto asettaa kovan haasteen kaukolämpöyhtiöille, ottaen huomioon korvattavan tuotannon määrän ja investoinnit. Lienee ennakoitavissa, että kivihiiltä käyttäneiden yhtiöiden kaukolämmön hinta jatkaa maltillista, mutta vääjäämätöntä nousuaan tulevina vuosina.

Miten kuluttaja voi valita ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa?

Myös taloyhtiöt ja omakotitalojen asukkaat joutuvat pohtimaan vaihtoehtoja fossiilisille ja uusiutumattomille lämmitysmuodoille. Valistunut kuluttaja haluaa varmistaa valinnallaan mahdollisimman ympäristöystävällisen, mutta samalla kustannustehokkaan ratkaisun. Olipa päätös mikä tahansa, sen kustannusten ja toimintavarmuuden kanssa on voitava elää investoinnin elinkaaren ajan, useita kymmeniä vuosia eteenpäin.

Siirtyminen uusiutuvia biomassoja käyttäviin ratkaisuihin on varsin houkutteleva. Sana ”bio” voi olla kuitenkin harhaanjohtava, sillä energiaa poltettaessa syntyy väistämättä päästöjä. Ne voivat olla ns. hiiltä ilmakehään lisääviä, kuten fossiiliset polttoaineet tai hiiltä ilmakehässä ylläpitäviä, kuten biopolttoaineet.

Lämmitetäänkö tulevaisuudessa ilman pienhiukkasia?

Lämmitysenergian tuotannon suurin haaste on olla päästämättä hiilidioksidia, pienhiukkasia tai mitään muitakaan haitallisia lähipäästöjä ilmakehään. Meidän on hallitusti ja kustannustehokkaasti siirryttävä lämmityksessä ”piiputtomiin” energiamuotoihin. Miten tämä voidaan sitten tehdä? Yksi ratkaisu on tuulivoimalla tuotetun sähkön ja kestävällä tavalla päästöttömästi tuotetun lämmön yhdistelmä.  St1 Lähienergia ja St1 Deep Heat -geolämpöhanke ratkovat tätä haastetta. Leuka rintaan, katse maahan ja reippaasti kohti savutonta lämmitysenergiaa!

 

 

arrow-right
Edellinen
HelmiSimpukka-ketju uudisti ruokalistansa huippuravintoloitsijan johdolla

19.12.18

Seuraava
St1:n joululahjoitus ohjattu YK:n tasa-arvojärjestölle

19.12.18

arrow-left

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left