arrow-right Takaisin artikkeleihin

Savumerkkejä ilmassa!

Ei savua ilman tulta, sanoo vanha sananlasku. Lämmitysenergian tuotannon suurin haaste onkin olla päästämättä hiilidioksidia, pienhiukkasia tai muitakaan haitallisia lähipäästöjä ilmakehään. St1 ratkoo haastetta kehittämällä tulevaisuuden päästöttömiä energiamuotoja.

Teollisuus, lämmitys ja liikenne suurimmat energiasyöpöt

Suomen energiankulutuksesta kuluu teollisuuteen 47 %, rakennusten lämmitykseen 26 % ja liikenteeseen 16 %. Loppu 11 % energiasta menee mm. palveluiden tuottamiseen. Teollisuuden energiakäyttö kertoo sinällään positiivisesta asiasta, talouden toimeliaisuudesta, joka samalla luo ja säilyttää työpaikkoja Suomessa. Tämä pätee myös palveluiden tuottamiseen sekä liikenteeseen. Rakennusten lämmityskin on välttämättömyys erityisesti näin pohjoismaisissa talviolosuhteissa. Energian tuotanto ja saanti ovat siis toimeliaisuuden perusedellytyksiä.

Mistä lämpö tulee?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 rakennusten lämmityksestä 34 % tuotettiin sähköllä, 29 % kaukolämmöllä, 22 % puulla, 9 % lämpöpumppujen tuottamalla energialla ja 5 % kevyellä polttoöljyllä. Kaukolämmön osuus tässä tilastoinnissa onkin mielenkiintoinen detalji. Kaukolämpö on tapa siirtää energiaa tuotantopaikasta käyttökohteeseen, vastaavalla tavalla kuin sähköverkko siirtää energiaa tuotantolaitokselta kodin pistorasiaan. Kaukolämpö on varsin kustannustehokas tapa siirtää energiaa, mutta sen tuotannosta merkittävä osa on fossiilisia ja uusiutumattomia energiamuotoja. Uusiutuvien biomassojen ja hukkalämpöjen talteenoton kautta saatavien energiavirtojen osuus on toki kasvussa, mutta siihen siirtyminen on verrattain hidasta.

Vuonna 2029 voimaan astuvaksi esitetty kivihiilikielto asettaa kovan haasteen kaukolämpöyhtiöille, ottaen huomioon korvattavan tuotannon määrän ja investoinnit. Lienee ennakoitavissa, että kivihiiltä käyttäneiden yhtiöiden kaukolämmön hinta jatkaa maltillista, mutta vääjäämätöntä nousuaan tulevina vuosina.

Miten kuluttaja voi valita ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa?

Myös taloyhtiöt ja omakotitalojen asukkaat joutuvat pohtimaan vaihtoehtoja fossiilisille ja uusiutumattomille lämmitysmuodoille. Valistunut kuluttaja haluaa varmistaa valinnallaan mahdollisimman ympäristöystävällisen, mutta samalla kustannustehokkaan ratkaisun. Olipa päätös mikä tahansa, sen kustannusten ja toimintavarmuuden kanssa on voitava elää investoinnin elinkaaren ajan, useita kymmeniä vuosia eteenpäin.

Siirtyminen uusiutuvia biomassoja käyttäviin ratkaisuihin on varsin houkutteleva. Sana ”bio” voi olla kuitenkin harhaanjohtava, sillä energiaa poltettaessa syntyy väistämättä päästöjä. Ne voivat olla ns. hiiltä ilmakehään lisääviä, kuten fossiiliset polttoaineet tai hiiltä ilmakehässä ylläpitäviä, kuten biopolttoaineet.

Lämmitetäänkö tulevaisuudessa ilman pienhiukkasia?

Lämmitysenergian tuotannon suurin haaste on olla päästämättä hiilidioksidia, pienhiukkasia tai mitään muitakaan haitallisia lähipäästöjä ilmakehään. Meidän on hallitusti ja kustannustehokkaasti siirryttävä lämmityksessä ”piiputtomiin” energiamuotoihin. Miten tämä voidaan sitten tehdä? Yksi ratkaisu on tuulivoimalla tuotetun sähkön ja kestävällä tavalla päästöttömästi tuotetun lämmön yhdistelmä.  St1 Lähienergia ja St1 Deep Heat -geolämpöhanke ratkovat tätä haastetta. Leuka rintaan, katse maahan ja reippaasti kohti savutonta lämmitysenergiaa!

 

 

arrow-right
Edellinen
HelmiSimpukka-ketju uudisti ruokalistansa huippuravintoloitsijan johdolla

19.12.18

Seuraava
St1:n joululahjoitus ohjattu YK:n tasa-arvojärjestölle

19.12.18

arrow-left

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki arrow-left
HelmiSimpukka-ravintolaketjun uudistettu ruokalista tuo keittiömestari Arto Rastaan näkemyksen ja intohimon kaikkien tielläliikkujien lautasille. Rastas on ravintola-alan rautainen ammattilainen, jonka ura on kulkenut Napapiirin HelmiSimpukasta maailman huippukeittiöihin. Ruokalistan johtotähtenä ovat tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet sekä pääraaka-aineiden kotimaisuus. Uudelle ruokalistalle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnus.
Hiihdon SM-kisoissa 1.–3.2.2019 maastohiihtäjä Martti Jylhä sekä joukko muita ilmastojärjestö Protect Our Winters (POW) Finlandin urheilijalähettiläitä kertoi lupauksestaan torjua ilmastonmuutosta sijoittamalla soiden ennallistamiseen Hiilipörssin kautta. Hiihtoliitto vastasi tähän lupaukseen haastamalla yhteistyökumppaninsa mukaan. St1 ilmoittautui hankkeen tukijaksi ensimmäisten joukossa.
St1 on suomalaisen maastohiihdon yksi pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Vuonna 2001 alkanut yhteistyö Suomen Hiihtoliiton kanssa jatkuu ainakin yli seuraavan olympiadin vuoteen 2022 asti ja vaikuttaa koko maastohiihtokentässä: St1 näkyy laajasti sekä Suomen Cup että SM-kisoissa. Maastohiihtoa tukemalla St1 edistää valmentautumismahdollisuuksia niin maajoukkue- kuin junioritoiminnassakin. Maastohiihdon nuorten maajoukkue on nimetty St1-ryhmäksi.
Thaimaa on maailman johtavia uusiutuvan energian maita: sen liikenteessä käytetä&a...
arrow-left
Hei, onko sinulla jotain kysyttävää? Avaa chat