Suvelalaisen kerrostaloyhtiön tekemä ratkaisu on ensimmäisiä omassa kokoluokassaan Espoossa. Liki sata asuntoa kahdessa kerrostalossa saa nyt lämpönsä maasta – tarkemmin sanoen kalliosta, jonka päällä seitsenkerroksiset talot seisovat. Myös käyttövesi lämpiää maalämmöllä, jonka lisukkeena on vielä talon poistoilman lämmön talteenotto katolla. Talteenotto tuottaa lämmöstä kolmanneksen.
Maalämpöä on asennettu lähinnä pientaloihin. Kirstinmäki 17:ssä sijaitseva Jalmarin-Salpa on tiettävästi ensimmäinen iso maalämmöllä lämpiävä espoolainen asuinkerrostalo.
Asennukset ovat loppusuoralla ja asunnot ovat lämmenneet maalämmöllä jo parisen viikkoa.
– Valituksia ei ole tullut, myhäilee taloyhtiön puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.
Työt alkoivat viime lokakuussa. Taloyhtiön tontilla porattiin kallioon kaksitoista yli 200-metristä reikää, mikä aiheutti jonkin verran häiriötä. Päätös kaukolämmönvaihdosta maalämpöön ei käynyt kitkatta. Jalmarin-Salpa täyttää vuoden kuluttua 40 vuotta ja se oli alusta asti kaukolämmön piirissä.
Lämmitysmenetelmän vaihtoa pähkäiltiin kerrostaloyhtiössä pari vuotta.
– Päätös syntyi lopulta täpärässä äänestyksessä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kertoo talon alkuperäisiin asukkaisiin kuuluva Hämäläinen.
Vastustajia arveluttivat kustannukset, järjestelmän toimivuus ja se, riittääkö tontilla tilaa kaivoille.
Lämmöt olivat pois päältä vain yhden päivän, kun pannuhuoneeseen asennettiin maalämpöpumput ja lämminvesivaraajat.
Asuntojen vesikiertoisille pattereille ei tarvinnut tehdä mitään. Niiden lämmönlähde vain muuttui. Asuntoihin asennettiin ainoastaan kosteutta ja lämpötilaa seuraavat anturit.
– Jalmarin-Salpa on suurin yksittäinen taloyhtiökohteemme lämmön talteenotolla, sanoo maalämpöjärjestelmän asentaneen Lvi-Eilolan energia-asiantuntija Pauli Karppinen paksujen putkien, varaajien ja kompressorien täyttämässä lämmönjakohuoneessa.
Ovenkarmit piti irrottaa, että laitteet saatiin ujutettua sisälle melko pieneen tilaan.
Maalämmössä yhdellä kilowatilla tehdään kolme kilowattia, kuvaa Karppinen.
Suurin syy lämmönlähteen vaihtamiseen löytyy kukkarosta, sillä kaukolämmön hintaan riittää koko ajan kovia paineita.
– Lämmityskulut laskevat noin puoleen. Taloyhtiö pystyy myös ennakoimaan vastikkeen hinnan entistä vakaammin.
Taloyhtiön ikä ei Karppisen mukaan rajoita maalämmön asennusta.
Mikäli taloyhtiön olisi jatkanut kaukolämmössä olisivat energiakustannukset olleet noin 77 000 €/vuosi. St1 Lähilämpösopimuksella asiakkaan kustannukset ovat (maalämmön ottoenergia 250 MWh x sähkön hinta 120 €/MWh) 30 000 €. Säästöä syntyy siis 47 000 € vuodessa, jolla maksetaan investoinnin lyhennys ja täysi ylläpito St1 Lählämpömaksuna 34 000 € vuodessa.
As Oy Jalmarinsalvan hyödyt:
