Tie raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi on monin tavoin haastavampi kuin esimerkiksi henkilöautopuolella. Teknologioita on useita, esimerkiksi biodiesel, sähkö, biokaasu ja vety, joissa kaikissa on omat rajoitteensa. Useat teknologiat ovat myös hyödynnettävissä vasta kauempana tulevaisuudessa.
“Yleinen mielipide on, että raskaan liikenteen päästövähennyksiin ei ole yhtä hopealuotia, vaan ratkaisu on sekoitus eri vaihtoehtoja”, sanoo St1:n kaasuliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Oksanen.
Biokaasun etu on, että tuotantoa ja kaasua käyttävää kalustoa on olemassa jo nyt. EU:n tavoitteena on kymmenkertaistaa biometaanin tuotanto 2030 mennessä.
“Meillä on Suomen ja koko Euroopan tasolla valtava raaka-ainepotentiaali valjastettavissa tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Biokaasua käyttäviä rekkojakin on ollut myynnissä ja käytössä jo pari vuosikymmentä.”
Ruotsi on Suomea edellä biokaasun käytössä. Ruotsissa nyt rekisteröitävistä uusista kuorma-autoista jo lähes viisitoista prosenttia toimii kaasulla, Suomessa reilu prosentti. St1 on Ruotsissa johtava biokaasutoimija kuudella tuotantolaitoksella ja yli 50:llä tankkausasemalla.
“Suomessa biokaasun käyttö on vielä lapsenkengissään verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa valtio on ottanut aktiivisen roolin ja luonut eri sektorit leikkaavan, toimivan investointitukiohjelman, joka on merkittävästi helpottanut investointien tekemistä ja tuonut ennustettavuutta ja selkeyttä.”
Tuotantoa on kuitenkin jo valmiina. Jo tällä hetkellä Suomessa tuotetaan biokaasua 2 500:n kuorma-auton vuotuisiin tarpeisiin.
- Kaasukuorma-autoja tällä hetkellä: noin 400.
- Käytön yleistymisen hidasteena on jakeluverkko.
- St1 on avaamassa ensimmäiset kaksi asemaansa vielä tänä vuonna. Tarve Ruotsin kaltaisille kannustimille on silti suuri.
“Valtiolla on käsissään avaimet merkittäviin päästövähennyksiin. Ruotsista olisi hyvä ottaa mallia esimerkiksi kaluston hankintatuista investointien kannusteiden lisäksi. CO2-tonnin vähennyksen kustannus jää pieneksi verrattuna moniin muihin päästövähennyskeinoihin.”
Biokaasun tuotanto luo päästövähennyksiä, huoltovarmuutta ja alueellista elinvoimaa – Kiuruvedelle nousee Suomen suurin laitos
Biokaasun tuotannossa voidaan käyttää monipuolisempia raaka-ainevirtoja kuin esimerkiksi uusiutuvan dieselin tuotannossa. Raaka-aineeksi kelpaavat muun muassa karjanlanta, biojätteet tai monenlaiset maatalouden sivuvirrat.
“Suurin päästövähennyspotentiaali on karjanlannassa. Biokaasuprosessin avulla lannasta voidaan tuottaa liikennepolttoainetta ja samalla lannoitevalmisteita, jolloin voidaan päästä jopa negatiivisiin päästöihin”, Oksanen kertoo.
Kaasua saadaan tulevaisuudessa Kiuruvedeltä. St1:n ja Valion yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen suurinta biokaasun tuotantolaitoskokonaisuutta Ylä-Savoon Kiuruvedelle, alueelle jolla on paljon maitotiloja. Laitoksessa lantaa mädätetään, jolloin syntyy biokaasua ja lietemäistä mädätettä. Typpirikasta mädätettä käytetään lannoitteena, jolloin muuta typpilannoitetta tarvitaan vähemmän eikä hajuhaittaakaan synny.
“Vastaavia investointimahdollisuuksia on Suomessa paljon. Niihin on valmiudet tarttua, kunhan toimintaympäristö on ennakoitava ja nähdään, että markkinoilla on kysyntää.”
Kotimaisuus on myös huoltovarmuustekijä. “Jokainen energiayksikkö, joka saadaan kotimaista biokaasua markkinoille, poistaa tarvetta käyttää jotain muuta energiaa.”
- Uusiutuvan dieselin raaka-aineista valtaosa tuodaan muualta maailmasta.
- Fossiilisten polttoaineiden kohdalla käytännössä kaikki on tuontia.
- Lannoiteissa typpeä tehdään pääasiassa fossiilisesti ja iso toimija on Venäjä.
Biokaasun potentiaali on monesta näkökulmasta positiivinen ja merkittävä. Sääntely on avainasemassa biokaasuinvestointien kohteita valittaessa. “Toivoisin Suomeen Ruotsin tapaan selkeää tavoitteenasetantaa ja tavoitteiden seurantaa biokaasun käytön suhteen. Niiden myötä syntyy myös ennakoitavuutta, joka on tärkeimpiä tekijöitä yritysten investointipäätösten takana.”