Ilmasta peltoon ja pellosta ilmaan – hiiliviljely osana maatilojen tuotantoa

St1 on energiakonserni, jonka visiona on olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Edistämme kestävää hiilikiertoa jo monessa käynnissä olevassa hankkeessa. Yksi näistä hankkeista on LIFE Carbon Farming Scheme, joka tuottaa tietoa ja parhaita käytäntöjä hiilensidonnasta tulevaisuuden hiiliviljelyjärjestelmiä varten. Hankkeeseen osallistunut maanviljelijä ja agronomi Mika Malin Vierelän luomutilalta kertoo tässä jutussa, millaista hiiliviljely on käytännössä. Lue lisää alta!

Vierelän tilalla on pitkä kokemus hiiliviljelystä

Vihdissä Etelä-Suomessa sijaitseva Vierelän tila on luomutila, jonka viljelyala on 150–200 hehtaaria. Tilalla viljellään ruoantuotantoon tarkoitettuja viljelykasveja. Vierelän tilalla on myös pitkä kokemus hiiliviljelystä, jolla tarkoitetaan maaperän hiilivaraston kasvattamista ruuantuotannon ohella. Peltomailla on merkittävä potentiaali varastoida hiiltä ilmakehästä ja hillitä siten ilmastonmuutosta.

”Olemme olleet mukana erilaisissa hiilensidontahankkeissa yli kymmenen vuoden ajan. Maatilat ovat isoja hiilivarastoja ja jo pienillä muutoksilla viljelyssä pystytään lisäämään pysyvää hiiltä peltoon”, Malin kertoo.

Hiiliviljely edellyttää viljelijältä aiheeseen perehtymistä sekä uudenlaisten viljelytekniikoiden opettelua. Tärkeä osa hiiliviljelyä onkin maaperän rakenteen parantaminen mm. maanparannuskuitujen avulla. Maanparannuskuidut ovat metsäteollisuuden sivuvirtaa, joilla rikastetaan viljeltävän pellon rakennetta. Lisäksi ne tuovat maaperään myös ravinteita.

”Maanparannuskuitujen tärkein tehtävä on saada koviin ja savisiin peltoihin lisää orgaanista aineista ja sitä kautta multavuutta. Kun multavuus paranee, niin peltojen vesitalous ja ravinteiden käyttö sekä mikrobiologinen kierto paranevat. Tämä antaa hyvät edellytykset hiiliviljelylle”, Malin taustoittaa.

Jokaisen viljelijän kokemus on arvokas ja jokainen meistä tuntee omat peltonsa parhaiten. Silti tutkimus ja sitä kautta tutkimustulosten saaminen on hiiliviljelyssä erityisen tärkeää. Hankkeissa, joissa olen ollut mukana, otetaan maaperästä näytteitä niin alussa, puolivälissä kuin projektin lopussakin. Mittaustuloksia verrataan ja analysoidaan”, Malin kertoo.

Hiiliviljely lisää luonnon monimuotoisuutta

Ilmastohyötyjen lisäksi hiiliviljely lisää luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa viljelymaan kestävyyttä sään ääri-ilmiöitä vastaan.

”Hiiliviljelyn kautta saadaan esimerkiksi kukkivia kasveja. Monilajiseen nurmeen voidaan laittaa apilaa tai violettina kukkivaa hunajakukkaa.  Monimuotoisuuden kautta taas saadaan pölyttäviä hyönteisiä sekä syväjuurisia kasveja, jotka porautuvat maan uumeniin parantaen maan rakennetta. Tämä kehä ruokkii kokonaisuutta ilmasta peltoon ja pellosta ilmaan”, Malin kuvaa hiiliviljelyn hyötyjä.  

”Ravinnekuidut ja hiiliviljely sopivat luontevasti osaksi maatilojen tuotantoa. Viljelijä onkin isossa roolissa siinä, että hiilensidontaa voidaan maatiloilla tehdä. Koen myös, että se korvaus minkä saan hiiliviljelystä, on riittävä”, Malin kertoo kokemuksistaan.

Tietoa ja parhaita käytäntöjä hiilensidonnasta

Tämä artikkeli on toteutettu osana Life Carbon Farming Scheme -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-valmisteluohjelmasta.  Hankkeessa ovat mukana St1:n lisäksi Baltic Action Sea Group BSAG, Tyynelän maatila, Suomen luonnonvarainstituutti Luke, Puro.earth ja North European Oil Trade NEOT.

Hankkeessa on tunnistettu tehokkaiden hiilidioksidimarkkinoiden tekijöitä ja testattu hiilikrediittien arvoketjua hiiliviljelyn tarjonnan ja vapaaehtoismarkkinoiden pilotilla. Saatujen oppien pohjalta hankkeessa on kehitetty poliittisille päättäjille ohjeita sääntelykehyksen toteuttamiseen. Lisäksi hankkeessa on osoitettu hiiliviljelyn hiilensidontapotentiaalia eri alueilla Euroopassa.

Lue lisää hankkeesta verkkosivuiltamme: https://www.st1.com/st1-life

 

arrow-right
Edellinen
Vastuullisuusjohtajan katsaus: Vuoden 2021 kohokohdat ja haasteet

04.05.22

Seuraava
Vattenfall ja St1 yhteistyöhön lentoliikenteen fossiilittoman sähköpolttoaineen mittavassa tuotannossa Ruotsissa

30.09.22

Liittyvät artikkelit

Lue kaikki